Koulun historiaa ja toimitilat

Katsaus Ammattiopiston vaiheisiin 1929 alkaen

Turun Ammattiopisto perustettiin turkulaisen maalarimestari Samuel Koskisen ja hänen puolisonsa Ida Koskisen jälkisäädöksen osoittamilla varoilla. Jälkisäädöksen mukaan pääosa omaisuudesta on käytettävä Turkuun perustettavan Turun Ammattiopisto -nimisen oppilaitoksen perustamiseen ja hoitoon. Jälkisäädöksessä määrättiin, että opetusta tulee antaa käsityöammateissa, etenkin sellaisissa, joissa ei tarvita konevoimaa, etusijalla maalarin ammatti.

Opiston ensimmäinen johtokunta paneutui tehtäväänsä erittäin perusteellisesti. Kun Suomessa ei ollut esikuvia, johtokunta haki niitä pitkällä, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Itävaltaan suuntautuneella opintomatkalla.

Toiminta aloitettiin lokakuun 1. päivänä 1929 Turun Kansallisen Kirjakaupan talossa Linnankatu 16:ssa. Vuonna 1930 opisto muutti kaupungilta vuokrattuun kiinteistöön Eerikinkatu 42:een. Vuonna 1981 koulu muutti Itäharjulle entisen Tuomisen puutyötehtaan tiloihin Vanha Littoistentie 12:een. Vuonna 1984 kaupunki osoitti koululle vuokratilat Auran Panimolta, Wechterinkuja 2:sta, jossa olivat metallimaalauksen työtilat. Tilanahtauden vuoksi oppilaitos etsi pitkään uusia toimitiloja. Nämä löytyivät syksyllä 1990. Kevätlukukauden 1991 lopussa oppilaitos muutti entisen Auran Kenkätehtaan kiinteistöön, Teijonkatu 5:een.

Vuonna 1949 opiston lahjoitusrahaston hoito muuttui säätiöpohjaiseksi ja hallituksen muodosti viisi jäsentä: Turun kaupunginvaltuuston, Turun Käsityöläisyhdistyksen, Turun Rakennusmestariyhdistyksen ja Turun Maalarimestariyhdistyksen edustajat sekä opiston rehtori. Vuonna 1988 johtokuntaa täydennettiin kahdella Turun kaupungin edustajalla.

Vuonna 1959 ammattikasvatusosaston esityksestä opiston nimi muutettiin Turun maalariammattikouluksi, mikä vastasi paremmin koulutustason vaatimuksia. Vuonna 1988 oppilaitoksen nimi muutettiin valtakunnallisen käytännön mukaan Turun maalariammattioppilaitokseksi. 1.1.1999 alkaen koulun nimi on ollut TAO, Turun Ammattiopistosäätiö.

Maalausalan ammattikoulutus on koko koulun olemassaolon ajan ollut kolmivuotista. Tämän lisäksi, vuonna 1982 perustettiin kouluun veneenrakentajan erillinen kaksivuotinen opintolinja toisena Suomessa. Vuonna 1985 uudistui maalarikoulutus: koulussa toimi pintakäsittelytekniikan peruslinja, jonka opiskelijat voivat yhden vuoden yleisjakson jälkeen valita erikoismaalarin tai metallimaalarin opintolinjan. Yleisjakso poistui lukuvuoden 1994 – 1995 lopussa. Syyslukukauden 1995 alussa opintonsa aloittaneet pintakäsittelyalan opiskelijat aloittivat suoraan joko erikoismaalauksen tai erikoispintakäsittelyn perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. 1.9.1994 oppilaitoksessa alkoi verhoilijan erillinen kaksivuotinen opintolinja, jonka työtilat sijaitsivat ensin Unkarinkadulla, sittemmin osoitteessa Taalintehtaankatu 10 ja syksystä 2010 lähtien Hämeenkatu 24:ssä. Vuoden 1997 syksyllä käynnistettiin lattianpäällystykseen suuntautunut maalarin koulutus. Tammikuussa 1999 alkoi uusi kolmivuotinen koulutus, verhoilualan perustutkinto, suuntautunut sisustajaksi. 1.8.2005 lähtien tutkintorakenteessa on ollut verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen muututtua kolmivuotiseksi myös kaikki TAO:ssa lukuvuonna 2000 – 2001 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat suorittaneet kolmevuotisen pintakäsittelyalan, veneenrakennuksen, verhoilu- ja sisustusalan, talotekniikan tai kiinteistönpalvelujen perustutkinnon, tutkintonimikkeiden ollessa maalari, pintakäsittelijä, lattianpäällystäjä, veneenrakentaja, verhoilija, sisustaja, rakennuspeltiseppä ja kiinteistönhoitaja.

Restaurointialan koulutusta varten hankittiin kevään 2003 lopussa ns. Koskisen talo Hämeenkadulta. Hanke toteutettiin yhdessä Turun Maalarimestariyhdistyksen kanssa ja kiinteistön kunnostamiseksi käynnistettiin samalla Taitojen aika –niminen yhteistyöprojekti. Projektin virallinen osuus päättyi syksyllä 2006.

Vuoden 2011 alussa säätiö osti Teijonkadun ja Taalintehtaankadun kiinteistöt. Tämän jälkeen vain Fiskarsinkadun kiinteistö oli vuokralla ja sen vuokra-aika päättyi 31.5.2017.

2011 säätiö hankki Turun kaupungilta Teijonkadun kiinteistön vieressä sijaitsevan entisen Lausteen poikakodin asuntona olleen kiinteistön korjauskohteeksi.

Opiston johtajina ja koulun rehtoreina ovat toimineet Edvard Elenius perustamisesta vuoteen 1956. Syyslukukauden 1956 opistoa johti taiteilija Armas Lehtimäki. Toinen pitkäaikainen rehtori E.J. Ranta johti laitosta vuodesta 1957 vuoteen 1978, 1978 – 1987 rehtorina toimi Sakari Huttunen. Kolmas pitkäaikainen rehtori on ollut Jarmo Kumpula vuosina 1987-2017. Opiston nykyinen rehtori on Pirjo Ylönen.

Turun Ammattiopistoa voidaan pitää eräänä maamme vanhimmista ammattikouluista, missä ammattityö ja tietopuolinen opetus on sovellettu koulun opetusohjelmaan.

Maalarien, pintakäsittelijöiden, veneenrakentajien ja osittain sisustajien taito- ja tieto-opetustilat ovat nykyisin oppilaitoksen pääkiinteistössä Teijonkatu 5:ssä, lattianpäällystäjien, rakennuspeltiseppien, kiinteistönhoitajien,  verhoilijoiden ja osittain sisustajien Taalintehtaankatu 10:ssä ja restauroijien Hämeenkatu 24:ssä.